Karkkilan ryhmänäyttely

Tältä viikolta ei juuri muuta raportoitavaa ole kuin eilinen näyttely: Leevin kanssa vietettiin lämmintä ja aurinkoista (mittarissa lähes 20 astetta) syyspäivää Karkkilan ryhmänäyttelyssä ruotsalaistuomari Kristina Purensin kehässä. Uroksia oli mukana vaivaiset 6, narttuja sen sijaan oli ilmoitettu kehään kolmisenkymmentä. Tuomari piti tiukkaa linjaa etenkin pystyyn pyrkivien häntien ja arastelun suhteen mutta reilusti perusteli kaikki tuomionsa. Pidin kovasti hänen miellyttävästä tavastaan käsitellä koiria ja arvostelun johdonmukaisuudesta kautta linjan. Leevin tulos oli upeasti VAL ERI2 PU3 ja arvostelu näinkin kaunis: "Hane med god könsprägel, välformat huvud med vackert uttryck, stark hals och rygg. Tillräckligt baklagt skuldra. Goda bakbonsvinklar, skulle ha något lägre bröstkorg, bra täckhårskvalitet, rör sig med bra steg. Utmärkt typ." Oli kuulkaas Leevin liikkuminen ihan eri näköistä nyt tasaisella hiekkakentällä kuin viikko sitten ruohikolla kun ei tarvinnut väistellä niitä kamalia ruohotupsuja ;) Turkkiakin on vielä sen verran että kehdattiin ihan hyvin mennä kehään, katsellaan tilannetta taas lokakuun puolella uudelleen. Kalenterissa on vielä Hämeenlinna 10.10. ja Lahti 31.10. mutta aika näyttää miten niiden kanssa käy. Nyt hyvät illanjatkot ja kuulumisiin taas!

Hyvinkään ryhmänäyttely

Taas on viikko vierähtänyt melkoista vauhtia. Tiistai-iltana Leevi pääsi mukaan E-SS -hallituksen kokoukseen suunnittelemaan kaikenlaista kivaa toimintaa jäsenistölle ja torstaipäivän pikkuherra oli mukanani työpalaveeraamassa Tampereella. Eilen oli tarkoitus käväistä möllitokossa tsekkaamassa missä mennään, mutta sateisen kelin vuoksi luovuin tästä suunnitelmasta - paikallamakuu vesilammikossa olisi tuskin onnistunut edes siinä määrin kuin kuivalla maalla... pitää napata kalenteriin joku toinen möllitoko tässä syksyn mittaan, jotta nähdään minkä verran treeniä tarvitaan ennen kuin virallisiin kokeisiin taas uskaltaudutaan.

Tänään käytiin Leevin kanssa piipahtamassa Hyvinkäällä kroatialaisen Javor Davorin kehässä - päivän väri oli vaaleanpunainen; tuomarimme jakeli pinkkiä auliisti kaikille muille paitsi muutamalle yli/alikokoiselle koiralle jotka saivat tyytyä siniseen. Leevin tulos oli VAL ERI4 ja arvostelu ihan perushyvä: "Very nice type. Excellent coat and condition. Nice head. Well angulated. Good neck. Correct topline. Good bones. Nice temperament. Well presented. Good mover." Moitittavaa ei siis tänään löytynyt, tai ainakaan ei arvosteluun kirjattu ;) Leevin esiintymiseen olin muilta osin oikein tyytyväinen, mutta kehän ruohikkoisella laidalla ravaaminen ei ottanut sujuakseen sitten millään - aina tuolle kuoppaiselle ruohikolle joutuessaan pikkuherra päätyi kirsuaan nyrpistellen laukkaamaan ja hyvin mielenosoituksellisesti loikkimaan karmeimpien ruohotupsujen sekä upottavimpien (???) kuoppien yli. Hienohelmadiivahan tuo otus taitaa olla - yleisöllä lienee riittänyt hupia menoamme seuratessa, toisin kuin handlerilla... Karvaa Leeviltä lähtee edelleen ja koko koira tuntuu jo aika "ohuelta" mutta sepä ei tuntunut tänään haittaavan. Yritän säästellä pikkuherran turkkia nyt vielä hetken aikaa mutta voi olla että lokakuun puolella on viisainta jättäytyä pois kehistä. Mutta katsotaan nyt ensin mikä on tilanne ensi viikolla kun pitäisi Karkkilaan suunnata. Tässä vielä Leevin kehäposeeraus tältä päivältä (kuva: Johanna Kuusi) - huomaatteko, että löytyyhän sitä kaulaakin kun kuvakulma on kohdillaan? :D

Porvoon näyttely

Työkiireideni vuoksi Leevi-reppana on tällä viikolla jäänyt aivan hävettävän vähälle huomiolle - onneksi on siinä määrin sopeutuvainen tapaus että tyytyy kohtaloonsa eikä keksi mitään omaa kivaa. Eilen pyörähdettiin näytelmäkehässä taas vaihteeksi, tällä kertaa suuntana oli Porvoo. Sheltit tuomaroi tanskalainen Kresten Scheel, joka myös rodun kasvattajana tunnetaan. Etukäteen oli tiedossa, että herra Scheel suosii vahvoja jenkkityyppisiä koiria mutta kehän edetessä totesin arvostelun punaisen langan puuttuvan täysin. Hyvin liikkuvat koirat vetivät pisimmän korren mutta muut kriteerit jäivät ainakin minulle epäselviksi; sen verran epäloogista näytti nauhan värin määräytyminen olevan. Leevi kehäketkuili tuloksen VAL EH2 ja siihen täytyy olla tyytyväinen, sillä kehässä nähtiin kaikki mahdolliset värit keltaisesta alkaen. Arvostelussa sanottiin seuraavaa: "3 years. Good size. Well proportioned, masculine. Very nice head, correct parallel planes seen in profile. Very nice neck. Good topline. Shoulder could have a little more lay back. Good coat quality, but the colour could be better. Slightly too much lifting in front legs coming. Could be more effective on behind. Acceptable drive." Etuosasta ja liikkeistä tuli siis sanomista mutta sitä en yhtään ihmettele, niinhän niistä Leevin kohdalla vähän kuuluukin tulla ;) Turkin osalta arvosteluun on kirjailtu virheellistä tekstiä, sillä selvästi kuulin (ja tämän vahvisti myös takanamme vuoroaan odottanut kanssakilpailija) tuomarin sanovan että turkin laatu on hyvä mutta sitä saisi olla enemmän. Väristä ei siis puhuttu mitään vaikka arvostelussa niin lukee, kyseessä lienee tuomarin ja kirjoittavan kehätoimitsijan välinen infokatkos. Mutta hyvä että itse kuulin mitä herra sanaili, hieman olisinkin ihmetellyt jos väriä olisi moitittu. Enpä kuitenkaan viitsinyt jälkeenpäin käydä korjauttamassa tekstiä vaikka tuossa kirjoitetussa muodossahan arvostelu aikanaan päätyy yhdistyksen vuosikirjoihin asti, olkoon sitten noin. Turkkia lähtee tosiaan vähitellen mutta on sitä vielä sen verran että kehtaa kehään mennä - saa nähdä mikä on tilanne viikon päästä kun pitäisi Hyvinkäälle suunnistaa.

Tänään lenkillä törmäsimme neljään pikkuneitiin, jotka sievästi kysyivät saako koiraa silittää. Toki saa aina kun nätisti kysyy. Neidit vielä varmistivat, että eihän se pure - vastasin, että ei pure ja se pitää silittelystä. Hieman neitejä vielä epäilytti ja tuumivat että jospa se kuitenkin puree. Vakuutin että koira on ihan ystävällinen eikä sitä tarvitse pelätä mutta keskustelun lopputulemana neidit kuitenkin päättivät pitää kunnioittavaa välimatkaa ja jäivät metrin päähän sievään riviin ihastelemaan "kaunista koiraa" joka hieman ihmetellen heilutteli häntäänsä yleisölleen ;) Jostain kumman syystä suloinen sheltiäinen vetää etenkin pieniä tyttöjä (joskus myös poikia) puoleensa kuin magneetti, harva se päivä joku tulee tekemään tuttavuutta. Ja aina saa tulla kunhan nätisti kysyy ja kuuntelee ohjeita (ei taputtelua pään päälle eikä lähestymistä takakautta), siitä emme sen sijaan Leevin kanssa kumpikaan innostu jos kysymättä ja ehkäpä vielä iloisesti kiljahdellen juostaan yllättäen halailemaan. Tällöin katson asiakseni huomauttaa ystävällisen tiukkaan sävyyn, että koira voi säikähtää pahasti ja vaikka purra jos sen kimppuun käydään kysymättä. Onneksi valtaosa silittelijöistä osaa kysyä lupaa ja lähestyä fiksusti, heidän ansiostaan Leevi on oppinut nauttimaan lapsilta saamastaan huomiosta :)

Siinäpä meidän viikonloppu lyhykäisyydessään - yritän nyt vielä illan mittaan parannella flunssaa joka pääsi sopivasti perjantaina yllättämään. Kuppi teetä kouraan ja nenäliinapaketti käden ulottuville niin eiköhän tämä tästä. Loppuun vielä Riitta Vanha-Perttulan viikon takaisessa ulkoilupäivässä nappaama otos Leevistä, tykkään tästä kuvasta kovasti :)

Helsingin näyttely ja shelttien ulkoilupäivä

Torstaina käytiin Leevin kanssa lenkkeilemässä Reetan sekä maustepoikien Tillin & Kanelin kanssa ja iltapuhteina suunniteltiin Reetan kanssa luontopolku tänään pidettyä ulkoilupäivää varten. Eilen kipaistiin taas vaihteeksi Tuomarinkartanoon näyttelyyn; sheltit oli saanut arvosteltavakseen ruotsalainen kasvattajatuomari Eva Eriksson (kennel Crony's). Linja oli tiukka ja kehässä nähtiin kaikkea vaaleanpunaisen ja keltaisen väliltä. Hieman alkoi hirvittää siinä vaiheessa kun päällisin puolin ihan sheltiksi tunnistettava junnu-uros sai T:n, ehdin jo suunnitella pikaista siirtymää takavasemmalle mutta siihen ei sisu riittänyt - jos kerran paikalle asti on vaivauduttu ja koira kunnostettu niin tottahan silloin on kehään mentävä, tuli mitä tuli. Ja erittäin hyvä tuli, onneksi! Leevin tulos siis VAL EH3 ja arvostelu kuului näin: "Elegant championhane som kunde ha lite mer substans. Bra huvud och uttryck. Fina öron. Tillräckligt hals. Kunde ha lite mer förbröst. Mycket bra kropp och benstomme. Vacker päls. Lätta rörelser. Visar sig väl. Skulle önska ett nummer mer runtom." Arvostelu oli mielestäni tosi kaunis - mun elegantti valiouros! <3 Noinkin hyvästä arvostelusta huolimatta EH; tämän tuomari vielä erikseen perusteli sillä että toivoisi hieman enemmän massaa ja luustoa; koko koiraa olisi hänen makuunsa saanut olla hieman "enemmän". Oikein hyvä maku jäi tuomarin tyylistä - perusteltu arvostelu ja sen mukainen tulos johon olen päivän linjan huomioiden oikein tyytyväinen; etenkin kun arvostelu on sisällöltään huomattavasti parempi kuin olisin uskonut ko. tuomarilta irtoavan.

Tänään puolestaan vietettiin E-SS:n ulkoilupäivää Luukissa - paikalla oli 30-40 shelttiä ja samanmoinen määrä kaksijalkaisia, oikein kiva osallistujamäärä siis :) Ohjelmassa oli luontopolun lisäksi koirien juoksukilpailu ja tietysti hodareita sekä muita herkkuja. Leevi pinkaisi juoksukilpailussa epävirallisesti neljänneksi (järjestävän tahon koirat olivat jäävejä kisaamaan palkinnoista) ja yritti naurattaa naisia minkä ennätti, etenkin yksi juoksuinen neiti sai osakseen aikamoisen suoraviivaista lähentelyä. Päivän suloisin ilmestys oli ihan ehdottomasti 8-viikkoinen Kaisa-neiti (Pilvimarjan Hope-In), jostain kumman syystä pääsi pentukuume taas nostamaan päätään kun tuon pienen kanssa teki tuttavuutta. Kiitos kaikille ulkoilupäivään osallistuneille, erityisen kivaa oli saada mukaan monta uutta tulokasta (sekä ihmisiä että koiria). Lisäilen tänään räpsittyjä kuvia myöhemmin josko niitä vaikka Riitalta (Vanha-Perttula) saan.

Loppuun vielä ilmoitusluontoinen asia: nyt SE näkyy KoiraNetissä! :)