Tuuloksen pentunäyttely

Juuri kun viimeksi pääsin manaamasta Lassin yläkulmureita niin eivätköhän lähteneet vielä samana iltana tassupyyhkeen avustuksella (kiitos vinkistä Tiina A, olit viime sunnuntain pelastava enkeli monessakin mielessä! <3) - ei kun repimään ja niinpä lensivät naskalit vuorotellen kaaressa lattialle. Huh, hyvä niin. Nyt vain jännäillään ja seuraillaan miten uudet hampaat asettuvat. Kamalasti jännättävää on pennun kanssa: koko, hampaat, korvat...

Keskiviikkona oli arkitottiksen alkeiskurssin päätöskerta, varmaan tarttis nyt ryhdistäytyä ja alkaa oikeasti opetellakin jotain käskyjä. Tuolla kurssilla käytiin lähinnä opettelemassa keskittymistä ryhmässä mutta mitään oikeaa oppimista ei varmaan hirveästi tapahtunut - juuri tajusin että en oo oikeastaan opettanut Lassille tähän mennessä juuri muuta kuin käskystä istumisen ja näyttelyesiintymisen ja tietty kaikenlaista arkipäivässä tarpeellista, mm. luoksetuloa ja luvan kysymistä katseella ja odottamista ja ulkoillessa remmikävelyä ja ohittamista. Ihmisten ohittaminen sujuu mainiosti, useimmiten vastaantulijoita havaitessaan Lassi kipaisee itse mun viereen namia kärkkymään mut koirat onkin himppasen vaikeampia, etenkin jos myöhästyn kontaktin ottamisessa ja Lassi ennättää lähteä rynnimään vastaan. No onhan tuossakin tietysti jo paljon kaikenlaista millä pärjää ihan hyvin arkipäivässä mutta varmaan tarttis vähitellen jotain muutakin opetella mahdollisia tulevia harrastuksia silmälläpitäen, täytyy vaan tuupata johonkin treeniryhmään mukaan että saan itse opastusta ja joku potkii mua eteenpäin ;)

Perjantaina erkkaritoimikunta kokoontui vielä "viimeistelytreeneihin", hyvältä näyttää ja kaikki on hanskassa niin hyvin kuin tässä vaiheessa olla voi. Enää 6 yötä h-hetkeen, jännää jännää! :) Eilen suunnistettiin poikien kanssa Hämeenlinnan tuntumaan Tuulokseen pentunäyttelyyn; Leevi lähti seuramieheksi ja Lassi pääsi taas kehään. Tuomarina tällä kertaa Hannele Jokisilta ja shelttejä mukana 5, näistä 3 pikkupentu-uroksia. Lassi uusi reippaalla esiintymisellä viime viikonlopun tuloksensa: PEK 5-7 kk 1 KP PUP1 ROP-pentu - tässä arvostelu: "Maskuliininen kokonaisuus. Voimakas pää suhteessa runkoon. Hyvä ilme. Sopivasti kulmautunut edestä ja takaa. Keskivahva luusto. Tänään kovin lyhyessä karvassa. Erinomainen luonne. Liikkuu hyvin." On tuo jotenkin niin liikuttava kun on ihan vauva vielä mutta poseeraa pätevänä tinasotilasmaisessa ryhdissä <3 Liikkuminenkin alkaa sujua koko ajan paremmin ja isossa kehässä kunniakierrosta tehdessään Lassi pinkoi aivan upeasti vetävällä raviaskeleella, totesin että paras antaa mennä vaan ja sakemannityyliin yritin parhaani mukaan pysyä perässä ;) Tässä vielä kännyräpsyposeeraus koipeliinista palkintoineen:


Nyt sitten kuono kohti erkkaria, näkyilemisiin ensi lauantaina Lohjalla! :)

Lassin pentunäytelmädebyytti

Tiistaina kipaistiin taas arkitottiskurssille Lassin kanssa ja keskiviikkona koipeliini täytti 5 kk - mitat tuolloin 36 cm ja 6,5 kg. Tässä havainnekuvaa poikien kokoerosta jota ei enää senttiä enempää ole, Leevi näyttää hieman kärsivältä kun pentu on tungettu noin iholle :D


Eilen käytiin Lassin kanssa kuokkimassa Pilvimarjan poppoon näytelmätreeneissä (iso kiitos Sirpa kun saatiin tulla mukaan!), ihan vaan kevyenä kenraaliharjoituksena ennen pentukehädebyyttiä. Illalla sitten pesin ja puunasin Lassin (lähinnä ideana oli nyhtää höttövillat pois kyljistä, mistään pöyhimisestä oli turha edes haaveilla kun turkkia ei ole juuri ollenkaan), niin ja tietysti tassut ja korvat parturoitiin. Himppasen jänskätti illalla irrotella korvat liimoista mutta ihan nätisti jäivät sopiville taitoksille. Tässä Ahosen Tiinan nappaamia 5 kk -otoksia koipeliinista:





Tänään sitten suunnattiin aamupäivällä Lohjalle kohti ekaa pentunäytelmää - tuomarina oli Kirsti Louhi (jolla on collieoikeudet, voisi kuvitella jotain näistä pikkuserkuistakin ymmärtävän) ja shelttejä oli mukaan ilmoitettu vain kaksi, molemmat pikkupentuluokan uroksia. Lassi esiintyi mainiosti, kehän ympäri ravaaminenkin sujui odotuksia paremmin. Tuloksena upeasti PEK 5-7 kk 1 KP PUP1 ROP-pentu ja tässä arvostelu: "Vahvaluustoinen, rungon mittasuhteiltaan sopusuhtainen nuorimies. Melko hyvä pää. Oikea purenta. Hyvinasettuneet korvat. Hieman pyöreät silmät. Karvattomat luomet. Ylälinja ei aivan korrekti. Hieman lyhyt olkavarsi. Saisi olla paremmin kulmautunut edestä. Hieman luisu lantio. Karvapeite vielä vaiheessa. Erinomainen luonne." Isoa kehää odotellessa flunssa alkoi saada yliotetta (ahkerasta Buranan nappailusta huolimatta) ja ikävästi tuntui siltä etten ehkä pysyisi tolpillani loppupäivää, joten Tiina A kovin ystävällisesti tuli viemään Lassin isoon kehään - iso kiitos vielä. Hienosti Lassi esiintyi myös Tiinan kanssa, ei mitään ongelmaa antaa pikkumiestä myös muiden handlattavaksi ja tätä pitääkin nyt harjoitella ettei käy kuten Leevin kanssa, se kun on niin mammanpoika ettei oikein poseeraa muiden kanssa (paitsi silloin kun en ole paikalla ollenkaan eikä sen tartte etsiä mua kehän laidalta). Oikein mainio näyttelydebyytti siis Lassilla, tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia koitoksia. Tähän väliin hieman heikkolaatuinen kännyräpsyposeeraus:


Sitkeästi paikoillaan pysyvät yläkulmurit on vihdoin viikonlopun aikana saatu heilumaan ahkeralla luunsyönnillä - nyt vain peukutusta että irrottaisivat otteensa hyvällä, ei kiva jos joudutaan lääkäriin poistamaan ne. Varmaan täytyy kaiken varalta ottaa aika ensi viikolle, toivottavasti kuitenkin pääsen perumaan sen. Jos joudutaan operoitavaksi niin ensi viikon pentunäyttely jää väliin (harmi) ja samoin erkkari (vielä suurempi harmi). Tuossa pikkuinen nyt antaumuksella natustaa isoa naudannilkkaa, toivotaan toivotaan että operaatio tuottaa tulosta - saa peukuttaa, kiitos!

Hampaita ja hotellielämää

Taas alkaa olla viikko paketissa, näin viikkoinventaariota tehdessä huomaa mitä kaikkea sitä lopulta ennättääkään vaikka arjen kiiressä tuntuu ettei ehdi yhtään mitään. Maanantaina oltiin Lassin kanssa näyttelykurssilla, jotenkin tuntui ettei pentu oikein jaksanut keskittyä (ehkä oli vielä väsynyt edellisen päivän kokoontumisajoista?) ja ympyrässä ravaaminen oli ihan toivotonta, lähinnä pupuloikkimista joka suuntaan. Mut suunnilleen kaikki muu meni ihan OK, jäi vaan päällimmäisenä tuosta kerrasta mieleen ettei oikein jaksanut pistää parastaan. Samoin tiistaina arkitottiskurssilla tuntui että ihan kaikki muu oli kiinnostavampaa kuin juurikin opiskeltavan asian harjoittelu, paitsi luoksetulo joka oli superkivaa kun palkaksi pääsi repimään lelua :D

Keskiviikon ja torstain pojat olivat mun mukana työreissulla Turussa, pääsi Lassikin harjoittelemaan hotellielämää ja osoittautui melkein yhtä helpoksi matkalaiseksi kuin Leevi - hyvä niin :) Perjantaina Lassi tipautti kerralla molemmat alakulmurinsa - aamulla olivat vielä paikoillaan ja vain toinen tuntui heiluvan mutta illalla olivatkin hävinneet. Hartaasti toivomme samaa kohtaloa myös ylänaskaleille... Eilen Leevi pääsi harjauksen kautta pesulle ja sen jälkeen taas uudelleen harjattavaksi - toivotaan että vaihtaa turkkia nyt syksyn aikana sen verran että kehdataan lähteä seuraavaksi Messarikehiin. Nyt illalla harjasin Leevin vielä uudelleen ja täytynee tehdä sama huomennakin, aika lailla lähti edelleen pohjavillatuppoja.

Tänään käytiin Lassin kanssa taas mätsärissä harjoittelemassa kehäkäytöstä - muuten sujui mainiosti (pöytä- ja seisotusposetukset sekä edestakaisliikkeet aivan upeat) mutta se ympyrä... hirmuinen kiire on pennulla edessä kulkevan perään, ja kun ei pääse niin loikkii sitten ylöspäin mun hihaa kohti. Tuosta on vielä jonkin verran matkaa hillittyyn hallittuun kauniiseen raviin mut eiköhän sekin vielä ajan mittaan luonnistumaan saada - toivottavasti, Lassin liikkeitä kun kelpais hyvinkin esitellä eivätkä oikein pääse oikeuksiinsa tuolla loikkatyylillä. Leevi oli mukana seuramiehen roolissa (varmaan katseli Lassin menoa tuhahdellen ja päätään puistellen) ja suoraan mätsäristä kurvattiin Sipooseen treffaamaan Nella-mäykkyä ja Diego-perroa - siinäpä riitti taas säpinää kun pojat vilistivät pitkin pihaa, Nellan seuratessa menoa sivusta. Nellan auktoriteetti oli niin kova että isommat pojat väistivät sitä alusta asti, Lassikin sen jälkeen kun oli hepulointiriekkumisensa seurauksena saanut osakseen muutaman komennusmurahduksen. Niin ja nyt on sekin todettu että Lassi pitkine koipineen on jo nopeampi kuin Leevi - suorilla pätkillä kiituri menee menojaan, Leevillä on jakoa enää kaarteissa ;) Nyt kohti ensi viikkoa...

Urakalla näyttelytreeniä pikkumustalle

Tällä viikolla Lassi on saanut näyttelytreeniä vähän joka välissä, alkaen maanantaista kun illalla käytiin Koirakeitaan näyttelykurssilla. Tiistaina käytiin samaisessa paikassa arkitottiksen alkeiskurssilla, muistaakseni ainakin ohituksia ja paikallaolon alkeita opiskeltiin. Tiistaina nappasin Lassista 4,5 kk -mitan joka oli 35,5 cm - jännää on edelleen pikkumustan kasvun seurailu, vielä on muutama sentti varaa venyä :D

Keskiviikkona käytiin Leevin ja Lassin kanssa Reetan ja maustepoikien kanssa lenkkeilemässä ja ulkoilun jälkeen suunniteltiin Reetan kanssa tämänpäiväisen Essien ulkoilupäivän ohjelma kuntoon. Eilen käytiin Lassin kanssa Vantaalla näytelmäturistina, Lassi tosin keskittyi enemmän puolisiskojensa Amyn ja Sissin kanssa riekkumiseen kuin kehän seuraamiseen. Shelttien arvostelun päätteeksi käytiin hiomassa askelkuvioita kehän puolella, tosin tällä kertaa Lassia kiinnosti kehään tipahtaneiden namien etsiminen ja muiden tuoksujen nuuskuttelu hiukkasen enemmän kuin nätisti ravaaminen.

Tänään vietettiin sitten Essien ulkoilupäivää Luukissa luontopolun, juoksukisan, näytelmätreenien ja tietysti evästelyn merkeissä. Päivän parasta antia taisi olla muiden shelttien treffaaminen, Lassille riitti paljon samanikäisiä kavereita ja Leevi puolestaan keskittyi paikalle saapuneiden daamien liehittelyyn. Lassi pääsi myös osallistumaan juoksukilpailuun ja päivän päätteeksi Sirpa ja Satu vetivät mainiot näytelmätreenit: päästiin harjoittelemaan pöytäposeerausta ja maassaseisotusta sekä liikkeitä edestakaisin, kolmiossa ja ympyrässä yksin ja yhdessä - myös käsidesin haju tuli tutuksi ja löytyipä joukosta "miestuomarikin" vierailevaksi tähdeksi. Toiminnantäyteinen päivä takana, kotiin tullessa Lassi ei päässyt eteistä pidemmälle kun jo kopsahti unille. Kiitos seurasta kaikille, kivaa oli! :)