Sunnuntaita plussakelissä

Oho. Yhtäkkiä mittari näyttää plusasteita (no ei sentään useampia, suunnilleen 1-1,5) ja on aikas liukasta. Viime viikonlopun reissaamisen ja työntäyteisen viikon vastapainoksi ollaan Leevin kanssa vietetty koko viikonloppu kotosalla, ihanaa nukkua pitkään ja olla hetki ihan rauhassa. Eilen pidin siivouspäivän (vaatii aina melkoista ittensä psyykkaamista että pääsee alkuun, en voi sietää siivoamista) ja tapahtuipa jotain ihan ihmeellistä: eka kertaa Leevi seurasi imurointia ihan rauhassa MAKOILLEN, yleensä se aina hyökkii imurin kimppuun ja yrittää näpsiä sitä, sillä seurauksella että laitan sen aina toiseen huoneeseen siksi aikaa kun imuroin. Eilen jostain syystä vain käskin sen makuuhuoneeseen odottamaan sillä aikaa kun imuroin muualla - en meinannut uskoa silmiäni kun siellä se makoili nätisti paikoillaan, ei edes mitenkään sen näköisenä että kohtapa hyökkään. Ooh, hyvä Leevi! :) Jospa se oikeasti tarviikin jonkin tehtävän suorittaakseen sillä aikaa kun mie suoritan omaani, oli se sitten vaikka sitä että "pysyt siellä mihin on käsketty kunnes luvataan tulla pois". Pakko ehkä imuroida pian uudestaan että näen oliko tuo vain yksittäinen kerta vai onko edistystä oikeasti tapahtunut :D Aika ironista muuten se, että tokon paikallaolon kanssa meillä on vaikeuksia kun taas arkitilanteissa Leevi on hirmu hyvä odottamaan ja pysyy vaikka puoli tuntia siinä mihin on käsketty. Miten saisin tuon mielentilan siirrettyä tokokentälle, vinkkejä kiitos?! Joskus saatan jopa unohtaa että oon käskenyt sen johonkin ja ihmettelen missä koira on, ja kun menen tarkistamaan tilannetta niin sielläpä se napottaa odottamassa josko saisi jo luvan lähteä liikenteeseen. Tai jos on samassa huoneessa niin tuijottaa mua koko ajan ja kysyy katseella "vapautuslupaa". Tuon se on vahingossa tullut oppineeksi hyvin, vielä kun saatais sama toimimaan koetilanteessa... Nyt täytyy vähitellen muutenkin terästäytyä tokojen suhteen että saatais se puuttuva ykkönen vielä joskus napattua, koko talvi on mennyt tokon suhteen ihan laiskotellessa. Silloin tällöin vaan muutama "ylläpitoliike" tehty, hyvin on kaikki muistissa ja intoakin riittää kun on varmaan välillä vähän tylsistyminen vaivannyt koiranpoikasta. Juuri äsken tsekkasin kevään ja kesän kisakalenterin, sopivasti on muutamia möllitokojakin tulossa kevään mittaan niin voidaan ensin niissä käydä testaamassa "kisakuntoa". Huih, jännittää jo valmiiksi ajatuskin virallisesta kokeesta mut tätä projektia ei nyt kesken jätetä, vielä me tästä noustaan (kai) :D Pitää vain odotella parempia treenikelejä, jos on vähänkin märkää niin silloin jätetään suosiolla paikkamakuut väliin. Ja vielä yksi hyvä juttu jonka juuri äsken huomasin: nyt kun Leevi on parin kuukauden ajan saanut iltaisin annoksen Plaque Offia, niin mun mielestä sen henki ei enää haise - jotain hyötyä ollut tuosta pöperöstä, jee! :)

Ulkomaanmatkailua

Nyt on sitten ulkomaanmatkailu aloitettu Leevin kanssa. Kauan mua saikin houkutella, mutta Sirkku siinä lopulta onnistui ja niinpä vietettiin Leevin kanssa viime viikonloppu Latviassa Sirkun ja Onnenpisaran tyttöjen seurassa. Matka alkoi perjantaiaamuna kun Sirkku ja tytöt kurvasivat meitä kotiovelta noutamaan - voiko enää reissaaminen helpompaa olla? Ensin suuntana oli satama ja parin tunnin laivamatkan (joka tietysti vietettiin buffetissa myöhäistä aamupalaa nautiskellen) jälkeen oltiinkin jo perillä Tallinnassa. Siellä heräteltiin navigaattorit henkiin (kyllä, niitä oli mukana kaksin kappalein, samoin Baltian tiekarttoja oli tuplat kun maalaistytöt oli reissussa :D) ja käännettiin Toyotan nokka kohti Latvian rajaa. Sieltä matka jatkui Valmieraan ja alkuillasta oltiin perillä upeassa hotellissamme. Harmi että kuvat jäi räpsimättä, hotelli oli ihana vanha kartanotyyppinen rakennus joka ulospäin näytti lähinnä presidentinlinnalta. Meidän huoneet sijaitsivat toisessa rakennuksessa pihan toisella puolella - erityisen positiivinen yllätys oli upouusi kylppäri, hotellissa mikään ei ole pahempaa kuin rähjäinen kylpyhuone. Ja kuten arvata saattaa, niin hotelli oli täynnä suomalaisia koiranäyttelymatkaajia :D Meidän shelttilauman lisäksi pihassa porhalsi ainakin dobermanneja, airedalenterrierejä, englanninbulldoggeja, villakoiria... Huoneet otettuamme suunnattiin illalliselle hotellin pieneen suloiseen ravintolaan, jonka ruokaa tuskin voi kehua liikaa. Ihan uskomattoman suussasulavia herkkuja taikoivat siellä! Taivaallista sienirisottoa...

Lauantaiaamuna lähdettiin jo hyvissä ajoin kohti näyttelypaikkaa, joka löytyikin yllättävän helposti. Onneksi shelttikehä oli vasta iltapäivällä niin oli hyvin aikaa valmistautua ja katsella ympärilleen. Sheltit tuomaroi useampaan kertaan Suomessakin nähty virolainen Alar Muurisepp, joka jakoi Leeville pinkkiä ja sijoitti pikkuherran AVO-urosten kakkoseksi. PU-kehässä jäätiin neljänneksi mutta olihan se parempi kuin ei mitään. Leevi esitti liikkeet aikas kamalasti, seisomisposeeraukset sujuivat vielä ihan hyvin mutta kun liikenteeseen päästiin niin kaikki patoutunut energia purkautui haukahteluna ja mun lahkeiden näpsimisenä, niin ärsyttävää. Oma vikani taisi olla kun kehän laidalla innostin Leeviä vähän liikaa että sain sen esittämään korvat terhakasti - se onnistuikin mutta vire taisi nousta hieman liikaa kun liikkeessä ei enää meinannut pysyä nahoissaan. Paikan päällä sain sen verran käännösapua että arvostelusta selvisi seuraavaa: pää sai kehuja, samoin ylälinja ja kulmaukset, myös liikkeet mutta lyhyestä etuaskeleesta tuli noottia. Väriä ja luonnetta tuomari myös kehui, värin tosin sanoi olevan jostain kohtaa vähän epäpuhdas - tuota vähän kummastelin mut eipä sen väliä. Enempää en muista mut tuossa varmaan jo oleellisimmat kommentit tulikin mainittua. Sirkun poppoon menestyjä oli ihanainen Taimi (FI & EE & LV MVA EE & RU & LT JMVA, EE JV-08 Shet Up Trend of Times), joka pokkasi sertin ja tuli siis Latvian valioksi. Onnea vielä! Hotellille päästyämme suunnattiin taas ravintelin herkkujen pariin ja jatkettiin iltaa Taimin valiobileiden merkeissä, kuohuvan puuttuessa skoolattiin appelsiinimehulla ja koirille tarjoiltiin rouhetikkuja :)

Sunnuntaina nautiskeltiin taas tukeva aamupala ja suunnistettiin edellispäivän malliin hyvissä ajoin kehän laidalle. Tällä kertaa tuomarina oli puolalainen Maciej Kozber, joka ei kyllä tiennyt shelteistä hölkäsen pöläystä, aika ikävä kuva jäi tästä herrasta. Ei koskaan enää hänen kehäänsä - piste. Ensinnäkään, ei tiennyt mustavalkoisen olevan sallittu väri ja toisekseen, väitti kaikkien AVO-urosten olevan siinä määrin ylikokoisia ettei voinut punaista enempää antaa. Kuitenkin silmämääräisesti samankokoiset junnu- ja valiouros kelpasivat sertien saajiksi... No, tuomari on kunkku kehässään joten ei auta valittaa - vähän kyllä pyörittelin silmiäni siinä kohtaa kun koiran korkeuden ilmoitettuani sain vastaukseksi kommentin "tiedät itsekin että on korkeampi" ja seuraavaksi herra valitteli olevansa niin kovin väsynyt... ja näistä lausahduksista siis maksoin, hip hei hurraa. Ilmeisesti Leevi oli tuomarin silmissä AVO-uroksista pienikokoisin joten luokkavoitto sille mutta PU-kehä jäi "ylikokoisuuden" vuoksi väliin. Vähän kyllä tympi kun kilpailuluokkaa sijoittaessaan tuomari sanoi ettei suuren koon vuoksi voi enempää antaa - vaatimattomat tulokset sinänsä ovat ihan OK kunhan ne perustellaan järkevästi, Leevin kohdalla koko vaan ei mun mielestä ole kumpaankaan suuntaan ongelma joten ihan purematta en tuota arviota niele. Näinpä siis tällä kertaa, matkailu avartaa :D Taimi sentään pelasti tilannetta pokkaamalla ROP-mitalin (lauantaina ROP- ja VSP-koirille oli jaossa koiranmuotoisia kynttilöitä ja sunnuntaina saivat mitalit kaulaansa), varmaan tuomari jo siinä kohtaa ajatteli että pakko tuolle kiukkuiselle suomalaispoppoolle on jotain antaa ja leipoi nahka-Taimista (tämä on Sirkun oma ilmaus!!!) ROPin. Kehän jälkeen kasattiin pikaisesti kamat ja lähdettiin kotimatkalle - samaa reittiä takaisin Tallinnaan ja oltiin perillä niin hyvissä ajoin että ehdittiin käydä shoppaamassa tuliaisiakin ennen laivaan menoa. Laivaan päästyämme suunnattiin taas buffetin puolelle ja saatiin seuraksi Satu ja Nina (onnea vielä serteistä molemmille!) - ai miten niin syötiin koko reissu...??? Puoliltaöin olin vihdoin kotona, väsyneenä mutta tyytyväisenä. Näytelmätuloksiin jäi vielä parannettavaa, mutta kokonaisuutena reissu oli oikein onnistunut: matka meni hyvin, hotelli oli loistava ja ruoka suussasulavaa sekä pisteenä iin päällä seura mitä parhainta. Kiitos vielä miljoonasti Sirkku ja tytöt, teidän kanssa lähdetään mieluusti reissuun uudemmankin kerran :)

Alkuviikko on ollut melkoista kiirusta ja hässäkkää - monta rautaa tulessa koko ajan. Eilen kokoustettiin ensimmäisen kerran E-SS -hallituksen voimin - asiaa oli agendalla paljon ja tositoimiin on jo ryhdytty jotta saadaan kevään ja syksyn tapahtumat kunnialla järjestettyä. Stay tuned! :)

E-SS -tokosheltti ja vähän muutakin

Olipas haipakkaa eilen. Päivä vierähti Tampereella palaveeratessa ja sieltä tullessa vein pikaisesti Leevin kotiin ja suuntasin saman tien Etelä Suomen Sheltit ry:n vuosikokoukseen. Tuskin olin ehtinyt saada teekupposen nenäni eteen kun alkoi viime vuoden E-SS -shelttien palkitseminen - en edes enää muistanut ilmoittaneeni Leeviä noihin mittelöihin joten olipa sitäkin mukavampi yllätys saada kotiinviemisiksi pysti parin kunniakirjan kera. Leevi-poikanen on siis E-SS -tokosheltti vuosimallia 2009 ja pisteeksi iin päälle nappasi vielä E-SS -näyttelyshelttikisan toisen sijan. Kerrottakooon vielä, että kokouksen kuluessa tulin valituksi E-SS:n hallitukseen tulevalle kaksivuotiskaudelle - kiitokset luottamuksesta äänestäjilleni, nyt ei kai auta muu kuin pistää hihat heilumaan että saadaan upouuden ja niin loistavan hallituksen voimin järjestettyä jäsenistölle toimintaa :D Tässä vielä kuva Leevin pokaalista ja hienoista ruusuisista kunniakirjoista:

Hyvää ystävänpäivää!

Viikko on taas vierähtänyt vilauksessa arkisten kiireiden parissa. Eilen vietettiin Ninan kanssa pre-valentinea Ystävänpäivä -leffan ja La Famiglian herkkujen parissa, tänään sitten Leevi-ystäväni on saanut extrahuomiota koko viikon edestä. Tampereen ryhmänäyttelyyn olin Leevin ilmoittanut mutta pakkasen ja joka puolella riehuvan kennelyskän pelossa päädyin jättämään nuo kinkerit väliin - hyvä päätös; kunnon yöunet tulivat tarpeeseen ja pakkasta siellä oli kuulemma ollut -12 joten ei harmita :D Tämän kuvan myötä toivotamme Leevin kanssa hyvää ystävänpäivää kaikille:

Arkista aherrusta

Tämä viikko on ollut melkoista (työ)härdelliä joten eipä sitten hyvistä aikomuksista huolimatta tullut touhuttua Leevin kanssa mitään sen kummempaa. Säät ovat onneksi suosineet joten pitkille lenkeille pikkupakkasessa on sentään päästy koko viikon ajan, onhan siinäkin touhua tietysti. Jotain ihan pieniä tokojuttuja on muistin virkistykseksi tehty mutta siinäpä se. Nyt en enää uskalla lupailla mitään sen kummempia puuhailuja ensi viikoksi, katsellaan mitä tuleman pitää. Juuri nyt Leevi "tappaa" DentaStixiä, sen kimppuun pitää aina hyökkäillä ja leikkiä sillä hetken aikaa ennen kuin saaliin voi popsia suihinsa. Niin hassu pieni olento!

Kun ei nyt oikein mitään kunnon asiaa ole niin laitanpa mukaan pari kuvaa vuoden takaiselta shelttilenkiltä (kuvat Satu Tuomela):


Leevin perässä vilistää vaaleampi soopeli Nakke, toista kaveria en äkkiseltään tunnista.


Ja tässä Leevin vasemmalla puolella Nati, peränpitäjänä edelleen Nakke.