Juhannuksen missio: pidä hasardipentu hengissä

Ennätinpäs sittenkin postailemaan vielä ennen kesälomaa, kun palattiin tänään juhannuksenvietosta jo niin hyvissä ajoin. Oltiin Saarijärvellä möksäilemässä, mukana menossa myös Diego -perro ja Lassin ensimmäinen lapsituttavuus Venla -neiti :) Johan olikin 10-viikkoisen pennun korkea aika päästä tutustumaan mökkielämään ja saada oma lapsiystävä :D Juhannusviikonloppu sujui lepäillen ja rentoutuen hyvässä seurassa syöden, juoden ja saunoen - mikäs sen mukavampaa :) Talviturkkikin tuli yllättäen heitettyä, enpä ois uskonut moista tekeväni! :D Kaiken chillailun vastapainoksi viikonlopun missioksi muodostui tehtävä nimeltä "pidä pentu hengissä"; Lassi nimittäin osoitti taipumuksia siinä määrin rämäpäiseen meininkiin että otin tavoitteeksi sen että pentu on vielä kotiinlähdön koittaessa hyvässä hapessa.

Lassin ensimmäinen kamikaze -yritys oli oman sapuskan varastaminen myöhään torstai-iltana: jätin koirat yläkerran makuuhuoneeseen siksi aikaa kun valmistauduin yöpuulle alakerrassa, ja ylös hipsiessäni vastassa oli oman ruoka-astiansa koirien kassista kaivanut ja astian kannen avannut edelleen nappuloita rouskutteleva pentu... Huih kun säikähdin! Sapuskaa oli kiposta hävinnyt muutaman sentin verran, iso määrä pieneen koiraan - ei muuta kuin soittelemaan Viikkiin ja paikalliseen päivystykseen: ensimmäinen ohje oli koiran oksettaminen ja kiikuttaminen lääkäriin, toinen puolestaan kehotus seurailla tilannetta eikä oksettamista saanut yrittää missään nimessä, lääkäriin vasta sitten jos alkaa näyttää tuskaiselta tai muuten osoittaa huolestuttavia oireita. Siinäpä sitten tuumittiin Karppisten kanssa mitä tehdä, Lassi nostettuna tiskipöydälle kolmen valvovan silmäparin alle. Päädyttiin sitten seurailemaan tilannetta, lievästi ylensyöntinsä päätteeksi väsähtäneen Lassin ihmetellessä yleisöään. Onnellinen loppu oli tällä ahmimishäiriöllä, ihan vaan säikähdyksellä päästiin eikä edes Lassin maha mennyt sekaisin. Huh. Sainpa hyvän muistutuksen että pentuun ei voi luottaa tippaakaan, se on eri maata kuin Leevi jonka tavat jo tunnen ja tiedän minkä verran siihen voi missäkin tilanteessa luottaa. Ai niin, arvatkaa missä oli Leevi makkariin tullessani ja yllättäessäni Lassin sapuskojensa äärestä? Läähätteli sängyn alla sen näköisenä että nyt joku tekee jotain kovasti kiellettyä :D

Sapuskasäikähdyksestä selvittyäni Lassi aiheutti seuraavat sydämentykytykset perjantaina heitettyään kuperkeikkaa rantahietikossa siihen malliin että ontui hetken - onneksi ontumus meni pian ohi, huh taas. Ja seuraavaksi pentu päätti kieriä terassin portaat pää edellä alas, tervehtiessään juhannuksenviettoon saapunutta Katjaa... tuostakin onneksi selvittiin ilman sen kummempia seurauksia, kunhan puisteli turkkinsa ja jatkoi matkaa. Huh. Viikonlopun aikana löysin myös ruven Lassin mahasta, liekö joku oksa raapaissut metsämaastossa suoritettujen tutkimusretkien aikana. Ja tänään reissukamoja purkaessani löysin kassin pohjalta nätisti pureskellun kuulakärkikynän - muistan kyllä viime yönä unen läpi kuulleeni narskuttelua, mutta luulin Lassin natustavan omia luitaan... ja muistan hämärästi pennun myös maanneen kassissani narskuttelemassa, johan selvisi tämäkin yhtälö. Että näin, Lassi kotiutettu onnistuneesti ja hyvissä voimissa mutta tiedänpä varautua sen kanssa jatkossa vähän hurjempaan menoon kuin mitä Leevin kanssa on koettu :D Leevi puolestaan lomaili tapansa mukaan kiltisti Diegon kanssa tontin rajoja partioiden, hienot möksäkoirat :) No sen verran Leevikin heittäytyi hunningolle että yritti pilke silmäkulmassa varastaa grillausvuoroaan odottavat makkarat :D

Lassin kannalta reissun parasta antia oli tutustuminen pikkuneiti Venlaan, joka vikkeline liikkeineen ja kimeine äänineen oli aluksi "pikkukoilan" mielestä vähän jännää seuraa mutta muutaman tunnin tutustumisen (ja parin namikourallisen) jälkeen olivat jo hyviä kavereita. Ihanaa miten nopsasti tuo pentu vielä tässä vaiheessa tottuu kaikkeen mitä sille keksii esitellä :) Niin ja tehtiinhän me pieni kierros soutuveneelläkin, ihan vaan siksi että Lassi pääsi eka kertaa vesille :D

Juhannusposeeraus

Rantahiekkaa tutkimassa

Hasardipentu posettaa

Ja sitten tämän viikon harmituksen aihe: pojilla taitaa olla nenäpunkki, ensin alkoi Leevi niiskuttaa ja pärskiä Lassin seuratessa päivän viiveellä perässä. Strongholdit on nyt niskassa molemmilla ja juuri ennen oireiden ilmaantumista treffattuja koirakavereita on infottu asiasta - toivotaan että saamme öttiäiset häädettyä ja muut säästyvät tartunnalta. Dislike :( Ja seuraava blogipäivitys tulee sitten lomalta, toivon mukaan!

Leevistä Latvian valio! Ja Lassi kasvaa...

Hui kamala, Lassi on ollut mukana menossa jo pari viikkoa ja nyt vasta ennätän päivittää blogia. On ollut niin kiirus että ekat pari viikkoa pennun kanssa ovat kuluneet ihan hirmuista vauhtia. Lassi on ehtinyt touhuta jo paljon kaikenlaista - on tavattu hirmuinen määrä koiria ja ihmisiä ja käyty jos vaikka missä. Autoilu on sujunut paremmin kuin hyvin koko ajan, Lassi ei ole kertaakaan vaikuttanut tippaakaan pahoinvoivalta. Töissäkin Lassi on ollut mukana monet kerrat, yleensä nukkuu kiltisti koko päivän. Välillä saa sapuskaa ja pääsee pihalle ja sitten taas uni voittaa.

Remmikävelyä on kokeiltu pari kertaa - toistaiseksi meno muistuttaa lähinnä pukkilaukkaa kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin mutta ehkäpä tuo vielä alkaa sujua :D Ompussa on myös käyty ihmettelemässä valoja, ääniä, ihmisiä ja liukasta lattiaa - hienosti Lassi kipitti perjantaina koko kauppakeskuksen läpi, reipas pentu :) Tällä viikolla Lassi pääsi uuden sapuskan makuun kun vaihdettiin kuppiin Royal Canin Mini Junior -nappulat, katsotaan osoittautuuko tuo pennulle sopivaksi evääksi. Kynsiä on myös leikattu ja tassukarvoja trimmattu, pöytätreenejä jatkettu ja kaikenlaista muuta arkipäivässä tuiki tarpeellista on opeteltu koko ajan. Imuriin on myös tutustuttu, se oli vähän jännä kapistus mutta eiköhän tuokin lakkaa ihmetyttämästä kun jatketaan siivouspuuhia taas muutaman päivän kuluttua.

Viime viikolla käytiin 8-viikkoisneuvolassa Marjan & T-jengin luona - kiitos Marjalle korvanliimaus- ja mittausavusta; Lassin mitat tuolloin vähän yli 23 cm ja 2,5 kg. Lassin korvat nousivat tukevasti pystyyn jo muutaman päivän kuluttua kotiutumisesta, joten nehän pistettiin Marjan ystävällisellä avustuksella pakettiin saman tien. Toffo puolestaan testasi pennun motoriikan leikin varjolla ja Tilkku -tätiä Lassi liehitteli ihan korvat luimussa, fiksu pentu kun osasi kunnioittaa vanhempaa noin hienosti. Korvat näyttivät tältä ennen liimausta:

Ja tässä lopputulos edestä ja sivusta (kuvat: Marja Vepsäläinen):



Näin väsynyttä väkeä kauneussalongin jälkeen:


Viime viikonlopun Lassi oli hoidossa Sipoon ja Pohjan maisemissa sillä aikaa kun Leevin kanssa kipaisimme näyttelyturneelle Riikaan seuranamme Sirkku & Hellä. Hienosti oli Lassi pärjännyt hoidossa, iso kiitos vielä Katja & Patte kun otitte pikkuisen hoiviinne <3 Perjantaina suuntasimme Sirkun ja koiruuksien kera ensin Tallinnaan ja sieltä Riikaan, perille ennätimme vasta kymmenen aikaan illalla. Lauantaina suuntasimme näyttelypaikalle soopelikaksikkomme kera - tuomarina tuolloin Janiki Steinbock ja Leevin tulos VAL ERI2 SA PU2 V-CACIB. Arvostelu kuului näin: "Sweet expression, well ears (jaa-a, puuttuukohan tuosta jotain välistä?), medium neck, nice topline and tail, good ribcage, well angulated, moves well." Hellä oli PN3 joten ei mainittavaa menestystä kummallekaan, vaikkakin tulokset sinänsä olivat hienoja. Rosténien Toffee (Huisin Summernight Sun) korjasi potin ollen sertin ja cacibin kera VSP - onnittelut! Ja samaisten omistajien Namu (ch Anyway Classic Future) oli PN2 v-cacibin kera. Hotellille päästyämme lähdimme Sirkun kanssa ulkoiluttamaan koiria läheiseen puistoon, vain joutuaksemme äkkiarvaamatta yllättäneen rankkasateen uhreiksi - huih, hotellille kiidettiin nilkkoihin asti ulottuvien vesilammikoiden läpi loikkien ja voitte arvata että uitetun koiran näköisiä olivat myös kaksijalkaiset, niistä nelijalkaisista puhumattakaan. Sade onneksi taukosi yhtä äkisti kuin alkoikin ja illalla kävimme vielä testaamassa paikallista keittiötä kulman takana sijaitsevassa ravintolassa.

Sunnuntaina suunnistettiin taas näyttelypaikalle (joka muuten sijaitsi alle kilometrin päässä hotellistamme, aikas kätevää) ja päivä osoittautui edellistä huomattavasti menestyksekkäämmäksi: portugalilaisen Manuel Loureiro Borgesin kehässä Leevi hienosti VAL ERI2 SA PU2 V-CACIB SERT => LV CH ja Hellä VSP CACIB SERT => LV CH - hip hei hurraa, kotimatkalle lähdettiin siis kahden uunituoreen Latvian valion kanssa! :) Tässä vielä Leevin arvostelu: "Nice head and expression, eyes could be little smaller, excellent neck and topline, good proportions of body, good bone and ribcage, nice coat, well angulated, nice mover." Supersuuri kiitos loistavalle matkaseurallemme ja isot onnittelut kauniin Hellän upeasta menestyksestä sekä uudesta tittelistä! :) Tässä vielä tuoreet valiot ikuistettuna kotimatkalla laivan kannella:


Tiistaina olin töiden merkeissä Jyväskylässä koko päivän ja pojat pääsivät siksi aikaa Jämsään Onnenpisaran poppoon seuraan, suurkiitos Sirkku ja Pete kaksikon päivähoidosta ja kaikesta avusta. Lassi vietti tuolloin tiistaina 2 kk -päivää, korkeus lähes 25 cm ja tulipa tuore edustuskuvakin räpsäistyä (kuva: Petri Heliävirta):


Torstaina käytiin poikien kanssa shelttilenkillä Vaakkoissa, hienosti jaksoi Lassikin (ikää tasan 9 viikkoa) kipittää mukana koko reissun. Yritin pariin kertaan tarjota kuljetuspalvelua mutta eipä tuo omatoimiselle pikkumustalle kelvannut, kauhoi vain tassuillaan ilmaa siihen malliin että selväksi tuli: "Minä itte." Ja hienosti seikkaili menemään ihan omin tassuin. Viikonlopun aikana on treffattu bostonipoika Boris ja Jaanan shelttitytöt, erityisesti Lassi ja Sissi olivat heti samalla aaltopituudella - kyllä kakara toisen tunnistaa, ihan selvästi. Etukäteen jo hyvät juhannukset kaikille, seuraavan kerran palannemmekin lomatunnelmissa! :)

9-viikkoinen söpöliini

Tervetuloa Lassi!

Lassi on vihdoin kotona! <3 Trikkipoika on viralliselta nimeltään Golden Rose Storm Warning - Eilalle suurkiitos mustasta pojanpallerosta :) Hain Lassin eilen aamupäivällä kotiin, pentu matkusti boksissa takapenkillä ja kiljui ensimmäisen puolen tunnin ajan, sitten varmaan nukahti kun hiljeni ja loppumatkasta alkoi taas volyymi kohota. Leevi tuli moikkaamaan pentua tuohon pihan puolelle ja nuuskutteli vaavin kirsusta hännänpäähän - sen jälkeen on ollut kuin Lassia ei olisikaan, ihan ei ole vielä yhteistä säveltä löytynyt. Jos Lassi tulee liian lähelle, Leevi kipaisee kauemmaksi ja murahtaa mennessään ellei ehdi pinkaista ajoissa karkuun mokoman kakaran lähentely-yrityksiä :D Tänään ulkoillessa Leevi tosin eka kertaa yritti pienesti leikittää Lassia, ihan vielä ei vaan leikit kohtaa kun Leevi haluaisi juosta minkä kintuista pääsee eikä vaavi oikein pysy perässä ;)

Lassi on reipas ja iloinen hauvavauva, vaikuttaa aikas hyväntuuliselta otukselta. Pieni siimahäntä heiluu taukoamatta ja kaikkeenhan tuo tahtoisi osallistua. Jopa siinä määrin että alkaa huutaa kuin hyeena aina kun katoan näköpiiristä edes hetkeksi - vauvaikäisen yksinoloharjoitukset onkin aloitettu saman tien ettei tuo elämöinti ainakaan pääse pahenemaan, tosin voi olla että tuo menee ihan itsestään ohi sen myötä kun ikää tulee lisää. Eilen illalla tuuppasin Lassin boksiin siksi aikaa kun käytin Leeviä ulkona, ja se taisi olla melkoinen moka - huusi ja kiljui kuin heikkopäinen, aloitti jo ennen kuin ehdittiin pihalle ja sama jatkui edelleen vartin päästä kun tultiin sisään. Oli vielä ihan kierroksilla senkin jälkeen kun pääsi boksista pois, läähätteli ja kuljeskeli ympäriinsä. Tänään onkin sitten tehty enemmän tuttavuutta boksin kanssa, Lassi saa ruokansa sinne ja muutenkin joku namitonttu kuskailee boksiin silloin tällöin kaikenlaisia ylläreitä joita pentu käy bongaamassa :D Tänään onneksi jäi ihan nätisti ittekseen kun käytiin Leevin kanssa pienellä kävelyllä, tosin eilisestä viisastuneena jätin pennun vapaaksi koko asuntoon. Kunhan vaan lähtiessä nappaan johdot pois seinästä niin muuta hengenvaarallista tuhottavaa täällä ei ole.

Vessa-asiansa Lassi osaa aika hyvin tehdä sanomalehdelle, vähintäänkin niin että pari tassua on lehdellä. Yritin tarjota vessaksi oikeita pissa-alustoja mutta eihän ne Lassin mielestä mitään vessoja olleet vaan oikein mukavia nukkumapaikkoja - siinä kohtaa luovutin ja viritin sanomalehdet siihen kohtaan minkä Lassi näytti jo valinneen vessan paikaksi :D Ulos on tähän mennessä onnistuttu tähtäämään vasta ihan muutama lätäkkö, ulkona tuntuu aina olevan niin kivaa ja jännää ettei siellä oikein malttais kyykistellä - senhän voi kätevästi hoitaa sitten kun on tultu sisään :D No, eiköhän tuokin ajan kanssa ala sujua. Ja juu - kuten arvata saattaa niin Leevi nyrpistelee Lassin lammikoille vähintäänkin mielenosoituksellisesti :D

Ruoka maistuu pennulle mainiosti, pari kertaa on päässyt livahtamaan myös Leevin kupille ja totesinkin että paras napata pentu kainaloon sillä hetkellä kun Leevi saa sapuskansa, vaavilla kun menee aina hetki tajuta että on hänellekin pöperöjä tarjolla ihan yhtä aikaa :D Aktivointipalloon on myös tutustuttu, samoin vetoleluun ja pieneen tennispalloon. Jotain mielikuvituskavereita Lassilla näyttää myös olevan kun ihan ittekseenkin saa hyvät leikit ja hepulit aikaiseksi :D Pienesti on myös tutkittu hampaita, silmiä ja korvia sekä opeteltu kynsien leikkausta ja turkin harjausta. Ja juu, ennen kuin kukaan ehtii kysyä: eka "pöytätreenikin" tehtiin jo - Lassi seisoi hetken aikaa pöydällä ja söi namia :D Loppuun vielä kuvatunnelmia viikonlopun ajalta:

Leevi & Lassi

Eka ateria uudessa kodissa isoveljen valvoessa :D

Päikkäreillä

Lassi 7 vkoa

Lassi 7 vkoa tarkkana kuin porkkana

Lammaskoira Leevi? Not! :D

Käytiin tänään Leevin kanssa Piikkiössä ihmettelemässä lampaita - kiitos Turun shelttikerholaisille kun päästiin mukaan :) Ihmettelyä se tosiaankin oli, ei sitä meidän menoa oikein muuksi voi sanoa :D Leevi ei innostunut touhusta yhtään eikä sillä ollut harmainta aavistusta mitä villanutuille oli tarkoitus tehdä. Ensin kokeiltiin muutamalla lampaalla pienessä pyöröaitauksessa ja sitten otettiin vielä uusinta isommassa aitauksessa. Leevin pasmat sekosivat jo siitä kun se ei saanut peesata mua koko aikaa ja kun vielä kehtasin ajaa sitä kauemmas niin johan muuttui ilme surkeaksi, lopulta seisoi ihan avuttomana ja toimintakyvyttömänä keskellä aitausta eikä oikein osannut/uskaltanut liikkua mihinkään suuntaan. Näytti paineistuvan tilanteesta aika lailla ja kaiken huipuksi yritti raapimalla päästä pois aitauksesta, nappasikohan pikkuherra tuolla tempauksella nimiinsä antipaimennuksen maailmanennätyksen? :D Että sellainen lammaskoira mulla, kaikkea pitää kokeilla mutta ehkäpä tuo(kaan) ei ihan Leevin omin laji ollut ;) Sen sijaan aitauksen ulkopuolella Leevi toimitti seuramiehen virkaa tohinalla ja tarmolla, juoksuntuoksuinen Sohvi oli selkeästi tämän päivän suosikkidaami :D

Kotimatkalla käytiin vielä moikkaamassa Boris -bostonia - vähän oli molemmilla pojilla jo väsy päivän rientojen jälkeen mutta mallin vuoksi jaksoivat juoksennella kuitenkin, vaikka selkeästi mieluisinta puuhaa näytti olevan ruohikossa kieriskely. Ja Leevi nauroi koko naamallaan, taisi olla sitä mieltä että hoitakoon muut maatalon työt sillä aikaa kun minä poika keskityn muuten vaan hengailemaan :D Posetuskin saatiin napattua, kameralle keikistely onkin Leevin leipälaji (kuva: Juhani Kujansuu):


Ja pikainen pentupäivitys vielä: Lassi-vauva sai puhtaat paperit maanantaina pentutarkissa joten nyt odotamme uutta tulokasta kotiutuvaksi ihan lähipäivinä <3 Kaikki on valmiina Lassin tuloa varten - vakuutus otettu, nimilaatta kaulapantaan tilattu ja ikioma peti sekä pari uutta lelua odottamassa: