Nyt on semmoinen touhuviikko menossa että täytyypä välillä päivittää kuulumisia ettei ihan valtavasti ehdi kertyä asiaa. Eilen E-SS -kerhoillassa päästiin kokeilemaan etsintää, ja siinäpä Leevi yllätti vallan hienosti. Tehtiin ihan helppo alkeisharjoitus niin, että etsittävä koirakko käveli poispäin etsintävuorossa olevan koiran katsellessa ja kun olivat päässeet tarpeeksi kauas niin etsijä sai nuuhkaista toisen pantaa/harjaa tms. hajulähdettä ja sitten mentiin. Leevi teki töitä ihan upeasti; nuuhkaisi "kadonneen" kaverin harjaa ja painoi saman tien nenän maahan lähteäkseen jäljelle. Ei mitään sähläystä tai hätiköintiä vaan alusta asti varmaa ja määrätietoista etenemistä. Leuka loksahtaneena yritin pysyä perässä jälkiliinaa kannatellen kun pieni sheltiäiseni näytti tietä. Kerran vain pysähtyi nostaakseen jalkaa ja sitten taas jatkettiin. Tämä koivennostorituaali on kuulemma hyvin tyypillinen etsintäpuuhissa ja tarkoittaa jonkinlaista ryhdistäytymistä ja keskittymisen hakemista. Jäljen päätteeksi kävi vielä vähän syrjemmässä isolla hädällä, tämäkin kuulemma kuuluu kuvioon. Ihan uskomatonta, että tuo kaikki tuntui käyvän ihan luonnostaan vaikka koskaan ei tämäntyyppistä touhua olla aiemmin kokeiltu, piilotettuja nameja vaan etsitty ja siihen on oma vihjesanansa käytössä. Aloin ihan tosissani harkita että pitäisikö jossain vaiheessa yrittää päästä Etsijäkoiraliiton järjestämälle alkeiskurssille; tuollainen rauhoittava, keskittymistä vaativa ja kierroksia laskeva touhu olis Leeville just omiaan, varsinkin kun se näytti heti hoksaavan mikä on homman nimi. Olen aikas iloisesti yllättynyt Leevin hienosta työskentelystä :) Toki jälki oli helppo ja ihan alkeisharjoitus vain tehtiin, mutta Leevillä oli kaikki asiaankuuluvat eleet mukana alusta asti ja tuntui heti tietävän mitä tehdä. Tosin ilmaisu ei ollut ihan oppikirjamainen, Leevi olis mennyt suoraan etsittävän luokse ellen olis liinasta jarrutellut vaikka asiaan kuuluu pysähtyminen kohteliaan välimatkan päähän. Mutta joka tapauksessa ensikertalaiselta niin vakuuttava suoritus että taidanpa harkita uutta harrastusta syksylle :)
Tänään oli sitten vähän vauhdikkaamman touhun vuoro kun Nadjan vetämä E-SS:n agilitykurssi alkoi. Kurssi on tuossa meidän "naapurissa" AST:n kentällä, samaisessa paikassa oltiin pari vuotta sitten alkeiskurssilla. Se olikin melkoista menoa; Leevi ei pysynyt hanskassa tippaakaan ja teki ihan mitä sattui huvittamaan, eli karkaili ja kaahaili holtittomasti omia ratojaan eikä kuunnellut yhtään mitään. Parissa vuodessa edistystä on tapahtunut sen verran että nyt pikkuherra pysyy koko ajan kuulolla ja seuraa "ohjausta" (mun ohjaus on "ohjausta", ei sitä voi miksikään oikeaksi ohjaukseksi kutsua kun en itsekään osaa mitään) eikä enää tarvi pelätä että karkais lapasesta. Kierroksia kerää kyllä ja haukkua räkyttää mutta silti malttaa kuunnella, ero on suuri verrattuna niihin ekoihin agikertoihin joita vieläkin kauhunsekaisin fiiliksin muistelen ;) Tänään tehtiin ensin muutaman esteen sarjaa ja se meillä meni vielä vähän rytmiä hakiessa; Leevi kurvaili muutaman kerran mun eteen niin että oli vähällä joutua mun tallomaksi mutta vähitellen alettiin löytää jonkinlaista juonenpäätä. Edelliset omatoimiagilityt on olleet ohjelmassa viime kesänä joten eipä ihme että vähän ruosteessa oltiin ;) Estesarjan jälkeen oli vuorossa putki ja sinnehän sujahdeltiin yhtä ohijuoksua lukuun ottamatta vauhdilla, luulenpa että putki on Leevin lempparieste. Lopuksi vielä nämä yhdessä eli minisarja jossa kaksi estettä ja sitten käännös vasemmalle putkeen - olin ihan tyytyväinen suoriutumiseemme tästä supervaativasta radasta mutta Nadja voi toki olla toista mieltä ;) Muutamaan kertaan Leevi yritti varastaa esteille mutta kävin palauttamassa takaisin odottamaan ja lopulta tajusi itsekin palata pari askelta taaksepäin ja istua odottamaan lähtölupaa. Ei meinaa aina maltti riittää pienellä :D Tänään Leevi ei oikein jaksanut leluista innostua ja tajusin vasta liian myöhään vaihtaa palkan namiin, olis pitänyt tarjoilla niitä heti alusta asti kun tuntuivat uppoavan niin hyvin että niitä piti yrittää jopa varastaa namipussista. Alun sekoilusta huolimatta treeneistä jäi oikein hyvä mieli, kiitokset Nadjalle ja kurssikavereille :) Ensi viikolla uusiksi, toivotaan yhtä hienoa keliä kuin tänään oli! :)
Vuolasvirtapalkinto
5 päivää sitten

Tuo jäljestys ja etsiminen on kyllä kivaa koirastakin. Välillä Haru ihan into piukeena odottanut lupa lähteä liikkeelle, mutta rauhoittuu sitten ja tekee tarkkaa työtä.
VastaaPoistaOllaan jo tehty n. 100m jälkiä kulmilla ja ilman nameja.