Onni on hyvä hoitopaikka

Olin loppuviikosta muutaman päivän työreissulla Ranskassa, ja Leevi pääsi siksi aikaa Vallikallion jengin luokse kun taas Lassi kyläili Kirsin luona Tampereella. On kyllä suuri onni, että ympäriltä löytyy luotettavia ihmisiä jotka ovat suostuneet ottamaan koiruuksiani hoiviinsa - ja kaiken lisäksi Leevi ja Lassi tuntuivat (taas kerran) viihtyvän hoitopaikoissaan mainiosti, eivätkä varmaan sekuntiakaan kaivanneet kotiin. Vallikallioon mennessä Leevi oli jo pihalla intoa täynnä ja steppasi malttamattomana odottaessaan että pääsee sisään asti, ja sitten kun pääsi niin moikkasi nopsasti kaverit läpi ennen kuin käpertyi tyytyväisenä nukkumaan. Se oli selkeästi asennoitunut nautinnolliseen lepolomaan heti alusta asti. :D Niin joo, löytyipä herrasta taas uusi prinsessapiirre: Marjan tarjoamat koirankeksit eivät olleet kelvanneet, mutta Marie-keksi maistui kuulemma hyvin. Hmm, lieneekö Leevi ajatellut että näitä se on itse Marie Antoinettekin mutustellut...? Kuninkaallisille kuninkaallisten herkut, jep.

Lassi puolestaan oli viettänyt melkoisen aktiiviloman Tampereella, kun oli päässyt tuntikausiksi metsiin ulkoilemaan ja reippailun jälkeen olikin uni maistunut. Kirsi oli jopa napannut kuvan nukkuvasta Lassista, jonka jalat sojottavat taivasta kohti ja suu on raollaan - ai miten niin tyyppi on ollut väsynyt?! :D Väsynyt koira on onnellinen koira, etenkin Lassin tapauksessa. ;) Työntekoa ei Lassi ollut Tampereellakaan unohtanut, vaan oli viettänyt päivänsä Kirsin työpöydän alla toimistokoirana. Iloisen ja tyytyväisen näköinen leluaan ja luutaan esittelevä mustanaamio oli vastassa, kun menin Lassi-Tassia hakemaan.

Onnea on hoitopaikka, johon koiran voi jättää hyvillä mielin tietäen että siitä pidetään parasta mahdollista huolta ja sen tavat tunnetaan. Suurkiitos vielä kertaalleen molemmille hoitotädeille! <3 <3

Loppuun vielä kuva ihanasta yllärilahjasta, jonka sain Marjalta ja Rufukselta kiitokseksi kuluneesta näyttelykaudesta - hienonhieno namipussi (by KirjontaStudio Ihana), jonka otamme käyttöön ensi vuoden puolella. :)

Tallinna KV 17.-18.8.2013

Jospas sitten olisi reissuraportin vuoro, nyt kun vähitellen on jo viikon ajan toivuttu reissusta. :) Robi-aussie huoltojoukkoineen (= Elina & Mika) saapui Espooseen jo keskiviikkona, ja Leevi sai pohjoisen vierailta näin hienon näköistuliaisen. :D Hurjaa kyllä, että yhdennäköisyys on noin ilmeinen - jos joku tietää kuka on kuvan koira, niin kuulemme mielellämme mistä löytyy Leevin kaksoisolento.

Perjantaina kävin hakemassa Rufuksen mukaan iloiseen joukkoomme ja sitten olikin aika pakata koko porukka autoihin ja suunnata satamaan. Koiria oli laitettu kehäkuntoon vähitellen viikon mittaan, joten siitä ei enää tarvinnut viime hetken stressiä ottaa. Laivamatka sujui hyvin ja buffetin eväitä sulatellen suuntasimme ulos laivasta. Tietyöt olivat vallanneet koko kaupungin ja hotellille suunnistaminen vaikeutui huomattavasti kun navigaattori yritti aina palauttaa meitä reitilleen, tietenkään tunnistamatta tietöiden aiheuttamia muutoksia. Perille päästiin lopulta, mutta harvoin on kolmen kilometrin matkaan mennyt noin reilusti aikaa. Majoituimme Meriton Conference & Spa -hotellissa (suosikkimajapaikkani Tallinnassa!) ja illalla kävimme koirien kanssa kävelyllä tien toisella puolella sijaitsevassa isossa ja vehreässä puistossa. Tässä seurueemme poseeraa pätevänä. :)

Lauantaiaamuna maittavan hotelliaamiaisen jälkeen oli suuntana näyttelypaikkana toimiva urheilustadion - kuten arvata saattaa niin sinnekin löytämisessä oli omat haasteensa, mutta perille päästiin lopulta ja vieläpä ihan hyvissä ajoin. Suuntasimme ensin aussiekehän laidalle - Elinan valmistellessa Robia kehään ennätin käydä hakemassa shelteille matoleimat eläinlääkäriltä ja kaikille koirille numerolaput toimistoteltasta sekä paikallistaa wc:n ja muut oleelliset fasiliteetit. Sitten keskityimme koko porukalla kannustamaan Robia, joka esiintyi takuuvarmaan tyyliinsä - tuloksena hienosti VSP CACIB SERT ja tämän myötä Robista leivottiin uunituore Viron valio sekä C.I.B. Onnea Elina! <3

Aussiekehän valmistuttua siirsimme leirimme shelttikehän laidalle ja vuorossa oli shelttien viime hetken kunnostus. Ensimmäisenä kipaisin kehään Rufus-junnun kanssa joka ERIn saatuaan voitti luokkansa SA:n kera ja sai junnusertin ollen myös ROP-juniori. Hyvä Rufus ja onnea Marja! :) Sitten oli Lassin vuoro esiintyä ainoana uroksena avoimessa luokassa - Elina lupautui handlaamaan Lassin, koska hänen kanssaan sen häntä pysyy kurissa ja niin ollen liikkeetkin näyttävät huomattavasti paremmilta kuin minun roikkuessa narun päässä. Olin ilmoittanut Lassin mukaan lähinnä täytekoiraksi (reilun koon vuoksi sen ei voi odottaa saavan EH:ta enempää), ja yllätys olikin suuri kun arvostelun päätteeksi kehäsihteeri heilautti punaista ja vieläpä sen kaverina vaaleanpunaista lätkää. Lassille siis ERInomainen laatuarvostelu SA:n kera - aikas hienoa! :D Seuraavaksi oli vuorossa valioluokka, jossa kävin pyörähtämässä Leevin kanssa. Leevi sai ERIn mutta jäi kilpailuluokassa toiseksi saaden kuitenkin SA:n. Niinpä meillä oli PU-kehässä kolme koiraa, joten koko seurueen handlausapu tuli tarpeeseen. Mika kirmasi Rufuksen kanssa kakkospallille, Leevi oli kolmas vara-cacibin kera ja Lassi, the Lassi oli PU4 ja sai SERTin!!! Ihan oikean sertin! Huhhei, ihmeiden aika ei ole ohi! :) Suurkiitos Elinalle Lassin hienosta handlauksesta ja Mikalle avusta Rufuksen kanssa! :) Sanomattakin lienee selvää, että olin himppasen pyörällä päästäni koko loppupäivän eikä edes Leevin cacibin menetys jäänyt harmittamaan - Lassin serti kuittasi sen mennen tullen. :D

Lauantain upea saldo

Iltakävelyllä on hymy herkässä

Illalla kävimme juhlan kunniaksi syömässä Clayhill's Gastropubissa vanhassa kaupungissa - ruoka oli mainiota eikä seurassakaan ollut pahemmin valittamista. ;)

Sunnuntaiaamuna oli aika taas siirtyä näyttelypaikalle, tällä kertaa ensin shelttikehän laidalle. Tältä näytti meidän kehä aamutuimaan:

Koirien telttakylä

On siellä asukkejakin :)

Rufus ja Leevi valmistautumassa kehään

Ensimmäisenä oli taas vuorossa Rufus, joka sai kyllä ERIn mutta jäi kilpailuluokassa toiseksi ja niin ollen junnuvalioitumiseen tarvittava junnuserti jäi harmillisesti saamatta. SA:n Rufus kuitenkin sai ja lunasti näin menolippunsa PU-kehään. Lassi uusi edellispäivän esityksensä Elinan handlauksessa, tuloksena siis ERI ja luokkavoitto SA:n kera. Enkä ollut yhtään vähempää ällikällä lyöty kuin lauantaina... Myös valioluokka oli lauantain toisintoa, Leevi oli ERI2 SA. PU-kehään kirmattiin siis jälleen koko porukalla. Tuomari päättikin lopulta vaihtaa junnujen järjestystä ja sijoitti Rufuksen kakkoseksi, luokkavoittajan jäädessä neljänneksi. Hienoa kyllä mutta tuossa kohtaa harmitti vieläkin enemmän että junnuserti oli jo jaettu... Junnujen väliin kolmanneksi kiilasi Leevi saaden taas vara-cacibin. Lassi puolestaan jäi viidenneksi eli virallisesti ilman PU-sijoitusta, mutta sertin se taas onnistui pokkaamaan - aivan käsittämätöntä. Tätä ihmettä muistelen vielä pitkään... Elinalle suurkiitos, ilman apuasi moinen ei olisi ollut mahdollista! <3 Mikalle myös kiitos Rufuksen handlauksesta, hienosti meni! :) Shelttikehän jälkeen oli vielä Robin vuoro pyörähtää kehässä - tuloksena VSP CACIB joten edellispäivän toisintoa sekin.

Sunnuntain saldo

Hotellille päästyämme haimme alakerran kahvilasta kakkupalat, joilla juhlistimme onnistunutta päivää ja samalla tietysti koko upeaa viikonloppua. Nams! :P

Illan mittaan oli sitten suuntana Tallinkin terminaali ja paluumatka kohti kotia - reissu oli ikimuistoinen ja kaikin puolin onnistunut vaikka ihan kaikkea ei saatu mitä toivottiin; kompensaationa kuitenkin saatiin sellaistakin mikä ei etukäteen käynyt edes mielessä. Tämä viikko onkin sitten mennyt reissusta toipuessa.

Heti maanantaina oli ohjelmassa Essien hallituksen kokous Christinan luona, ja sieltähän löytyi tämmöisiä söpöstyksiä. :) Uskaltaisin väittää, että olivat nuorimmat osallistujat koskaan, ainakin sinä aikana kun itse olen ollut touhussa mukana. ;)

Eilen oli Leevin hammastarkastuksen vuoro - edellisestä kerrasta oli kulunut reilut puoli vuotta, ja suosituksen mukaisesti kävimme nyt tarkastuksessa. Uutiset olivat huonoja: yläposkihampaassa ja alakulmurissa on niin pitkälle edenneitä muutoksia, ettei niitä voi enää pelastaa vaan ne joudutaan poistamaan. Surettaa kovasti ja operaatio tietysti jännittää, mutta tokihan on selvää että tilanteeseen on reagoitava nyt jotta vältytään vielä suuremmilta vaurioilta. Leevi-reppanalla on siis edessä isompi hammasremontti syksyn aikana. Jotain positiivistakin kuitenkin: noita isoja hampaita lukuun ottamatta tilanne suussa oli kokonaisuutena jopa parantunut - tarkoittaa sitä, että hampaidenpesusta on ollut apua ja sitä jatkamme nyt entistä suuremmalla tsempillä kun sen toimivuudesta saatiin konkreettista todistetta. Viime viikonlopun juhlatunnelman jälkeen nyt on vähän mieli maassa noiden poistoon menevien hampaiden takia, mutta tosiaan parempi hoitaa asia kuntoon mahdollisimman pian. Leevin näyttelyt kaiketi päättyvät myös tähän, ilman poskihammasta vielä kehtaisin sen kehään viedä mutta ehken ilman kulmuria kuitenkaan (vaikka poistetuista hampaista todistuksen saakin). Hienon näyttelyuran on Leevi ehtinyt tehdä ja saavuttanut paljon enemmän kuin olisi voinut toivoa, joten olemme tyytyväisiä ja kiitollisia siitä ja keskitymme jatkossa kannustamaan kavereita. :)

Open show -tunnelmia ja paluu arkeen

Viimeinen lomaviikko vietettiin kotona Espoossa ja tiistaina kyläiltiin Vallikalliossa Marjan poppoon luona, tässä koko viisikko yhdellä koolla.

Rufus, Lassi, Toffo, Tilkku ja Leevi

Viime lauantaina viihdyttiin taas kerran aurinkoisen päivän ratoksi Tuomarinkartanossa Marjan kanssa - Rufus keikisteli tällä kertaa tuloksen JUN ERI 1 ja ihanan Senni-mummon (ch Sefair Tazzee Taffeta) kanssa kipaisin myös kehässä, tuloksena VSP ja ROP-veteraani. Onnea Sirkku, etenkin viikonlopun BIS-vet. -sijoituksista! :)

Illalla oli sitten aika puunata omat koirat kehäkuntoon pitkästä aikaa - ensin oli vuorossa Leevi, tosin Lassi oli kovasti sitä mieltä että hänen vuoronsa kuuluisi olla ensin ja teki kaikkensa kiinnittääkseen huomioni. Ensin herra mustanaamio mönki Leevin viereen ja liimaantui sen kylkeen, sitten esitti äänitehosteilla vahvistetun kieriskelynäytöksen, seuraavaksi raapi ponnekkaasti trimmialustana toimivaa pyyhettä ja lopulta yritti nuolla mun naamaa - vieläkö jäi jotain epäselväksi? :D

Sunnuntaiaamuna siis suunnattiin Tuorlaan Turun Shelttikerhon järjestämään epäviralliseen open show -tapahtumaan, johon olivat tervetulleita ihan kaikki sheltit, myös sellaiset jotka eivät syystä tai toisesta (esim. kivesvika) virallisiin kehiin pääse. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja tunnelma kehän laidalla oli mukavan leppoisa. Urokset arvosteli pitkän linjan shelttikasvattaja Leena Kokko (kennel Anyway) ja ensimmäisenä meidän poppoosta oli vuorossa Rufus, joka esiintyi junnuluokassa ja sijoittui kolmanneksi. Tässä poseerataan pöydällä, tuulen tuivertaessa turkkia (kuva: Marja Vepsäläinen).

Seuraavaksi oli Lassin vuoro päästä pitkästä aikaa kehään - muuten sujui mr. mustanaamion esiintyminen oikein mallikkaasti, mutta Leena järjesti liikkumiseen hieman lisähaastetta pyytämällä koirakoita liikkumaan normaalista poiketen myötäpäivään, niin että koira jää handlerin oikealle puolelle. Ihan himppasen vaikeaa! :D Lassi sijoittui luokassaan (urokset 2-5 v.) neljänneksi, tässä muutama Sirpa Saaren nappaama poseerauskuva.

Sittenpä olikin vuorossa Leevi, joka pitkästä aikaa kehään päästessään oli intoa täynnä ja esiintyi niin hienosti että olin aivan ällikällä lyöty. Leevi on kyllä niin diiva, ettei koskaan voi etukäteen tietää sattuuko sitä esiintyminen huvittamaan vaiko ei - jos huvittaa, niin se hoitaa homman ihan itse ja mun tehtäväksi jää pelkästään narun päästä pitely, mutta jospa herraa ei huvitakaan niin sitten vaaditaan jo minultakin enemmän osallistumista. Eikä lopputulos koskaan ole niin hyvä kuin silloin kun prinsessa Leevi on itse sitä mieltä että nyt pistetään kaikki peliin - Leevin asenteella on vaan ihan uskomaton vaikutus sen ryhtiin, karismaan, ilmeeseen ja yleiseen olemukseen. Riittääpä ainakin jännitettävää kun koskaan ei tiedä onko tulossa hyvä vaiko huono kehäpäivä (esiintymisellä mitattuna, ei tuloksilla). :D Tuorlassa sattui Leevillä olemaan hyvä päivä, intoa puhkuen se voitti luokkansa (urokset 5-8 v.) ja sijoittui vielä paras uros -kehässä kolmanneksi. Hieno Leevi! <3 Tässäpä muutama otos Leevinkin meiningistä:

Keskittynyt poseeraus (kuva: Sirpa Saari)

Pientä hymyäkin irtoaa (kuva: Sirpa Saari)

Diivailee mennessään... (kuva: Sirpa Saari)

Sipsutellaan prinsessatyyliin molemmat (kuva: Sirpa Saari)

Ja vähän vielä keikistellään (kuva: Marja Vepsäläinen)

Näyttelyn päätteeksi käytiin vielä porukalla lounaalla Tuorlan majatalossa, tai tarkemmin sanottuna majatalon pihalla. Hyvää oli, ja samalla saatiin seurailla pihalla tepastelevien kanojen puuhia. Ihme kyllä koirat eivät olleet niistä ollenkaan kiinnostuneita, vaan lepäilivät lounaan ajan ihan rauhassa. Kiitokset vielä Turun Shelttikerhon väelle mukavasta tapahtumasta, kivasti sujui viimeinen lomapäivä Tuorlan maisemissa! :)

Tällä viikolla on tosiaan palattu arkeen, ja Lassi pääsi tutustumaan uuteen työkaveriin eli schipperkevauva Idefixiin. Juu, pääsihän Leevikin tutustumaan pentuun mutta ei ollut siitä läheskään niin kiinnostunut kuin Lassi, joka jaksoi kierrellä ja ihmetellä reipasta mustaa palleroa. Ja tässä poseeraavat siamilaiset toimistosheltit! :D

Tänään piipahdettiin Porvoon ryhmänäyttelyssä "lainakoira" Rufuksen kanssa, tuloksena JUN ERI 3. Ensi viikolla onkin vauhtia tiedossa, kun saadaan Robi-aussie kyläilemään ja viikonlopuksi suunnataan Tallinnan näyttelyyn. Siitä lisää myöhemmin, saapa nähdä miten meille käy... :)

Lomakuulumisia

Kas niin, maalaismaisemista on taas haikein mielin palattu kaupunkiin - koirat ovat lähes kolmen viikon reissun jälkeen edelleen väsyneitä ja tämän viimeisen lomaviikon otammekin ihan rauhallisesti melkeinpä kokonaan kotimaisemissa. Minulle maalaisloma on todellakin lepoa parhaimmillaan mutta koirille se taitaa olla enemmänkin aktiivilomailua, kun touhua ja koirakavereita riittää koko ajan. ;)

Viime viikkoihin mahtui tosiaan jos vaikka mitä kivaa puuhastelua ja hauskoja sattumuksia - tässäpä kuvakatsaus lomatunnelmiimme. :)

Lassi ja Newe löysivät taas heti toisensa - tässä musta kaksikko aamupusutunnelmissa ja päiväunilla. <3

Maalla kun oltiin niin pitihän siellä "töitäkin" tehdä - tässä työnjohtajat seuraavat kasvimaan kitkentää...

...ja osallistuvat mölkkyturnaukseen toimimalla vuoronperään kapulannoutajina (toim. huom: luonnollisestikaan Leevi ei tähän ohjelmanumeroon osallistunut, kunhan vain seurasi turnausta ja antoi suosiolla muiden tehdä työt).

Mustikassakin käytiin muutamaan otteeseen - tässä iloiset metsäläiset (joista tuo musta versio oppi popsimaan mustikoita suoraan mättäästä) ja leirin vartija (maskotteineen) tärkeässä tehtävässään. Robi tosiaan parkkeerasi heti tavaroiden viereen ja päätti vahtia leiriä sillä välin kun poimurikansa jalkautui lähimaastoon. Leevin tehtävä oli toimia söpönä maskottina. ;)

Tämä oli tuttu näky metsälenkkien ja mustikkareissujen jälkeen... zzz...

Lomailun lomassa käytiin välillä rokotuksillakin - tämä retkue on lähdössä maailmalle muutaman viikon päästä, joten rokotukset päivitettiin kaikille. Leevi-reppanan naama taas turposi, pidemmällä viiveellä eikä ihan niin pahasti kuin edelliskerralla mutta yhtä kaikki turposi kuitenkin. Harmi, jos tuota (tai mahdollisia pahempia reaktioita) pitää jatkossa pelätä aina rokotuksilla käydessä. :( Tässä kuitenkin vielä iloisin ilmein liikenteeseen lähdössä, eivät tyypit tiedä mitä tuleman pitää.

Veden ääressä kun oltiin niin tokihan koirien lomaohjelmaan kuului myös uintia ja muita vesileikkejä - Robi, Newe ja Lassi uivat, Luca tyytyy kahlailemaan mutta (yllätys yllätys) Leevi ei ainoana suostu tassujaan kastelemaan. Kovasti se kuitenkin on mukana menossa ja kannustaa kavereita rantahiekalta. :D

Luca houkuttelee shelttejä polskimaan...

...ja Lassihan on helppo tapaus! :D

Uimamaisterit Newe ja Robi

Musta tennispallonnoutaja?

Lassi Laivakoira katsastaa maisemat joelta päin

Uiskentelun jälkeen on hyvä kuivatella saunan portailla (Leevi tosin keskittyy pelkästään auringonottoon)

Agiesteitäkin testailtiin yhtenä aurinkoisena iltana - isä ja Elina ovat nämä muutamia vuosia sitten nikkaroineet, ovat ihan oikeiden mittojen mukaan tehdyt ja hienot kyllä. Etenkin keinu ja rengas taisivat vaatia puusepiltä jo vähän enemmän askartelua, mutta näillä meidän lomaradoilla keskityttiin vain normihyppyihin, pituuteen ja putkiin (jotka Elina on jostain tilannut/hankkinut, niitä ei sentään ole itse tehty). Robi testasi myös keppejä, hyvin taipui jättiläiskoirakin. ;)

Jiihaa, mulla on oma agikenttä! :D

Palkanmaksun aika

Leevi loikkii...

...vai lentämistäkö tuo on?

Näytelmiäkään ei ihan unohdettu - innostuttiin tekemään kaikille koirille näyttelytreeni ja "pihamätsärin" voittoon kirmasi Lassi, joka esiintyi Elinan kanssa niin mainiosti että saattaapa napsahtaa handlausnakki systerille tässä jokunen kerta. :) Kävin myös katsastamassa shelttikehän sekä Oulun että Tornion KV näyttelyissä - olipa kivaa ja samalla aika avartavaa keskittyä kerrankin pelkästään kehän seuraamiseen luettelon kera ja tuloksia kirjaten, ihan eri lailla voi tehdä havaintoja ja keskittyä kun ei ole omia koiria mukana. Torniossa onnistuin vielä sijoittumaan niin strategisesti että kuulin tuomarin kommentteja ja pätkiä arvosteluista. Tällä(kin?) kertaa ruotsalaiskoirat rulettivat molemmissa näyttelyissä etenkin uroksissa.

Tänä vuonna Lassi onnistui löytämään sisäisen maalaiskoiransa vasta parin viikon lomailun jälkeen - ensin kävi viinimarjapensaiden luona kieriskelemässä siinä itsessään (onneksi olin niin lähellä että huomasin heti mitä oli tapahtumassa ja ennätin häätää Lassin matkoihinsa ennen suurempaa sotkua - ja korjata kasan saman tien pois :D) ja sitten löysi rannasta linnuilta tipahtaneen kalanraadon. Ah, ihanaa! Tuo hupi päättyi matolääketarjoiluun ja hammaspesuun mutta haju ei ihan heti haihtunutkaan - jostain syystä Lassin lähestymisyritykset tulivat loppupäivän ajan enemmän tai vähemmän torjutuiksi...

Muutaman päivän meillä kyläilivät myös nuorimmat serkkumme Jaakko ja Aada - taas kerran kuultiin totuus lapsen suusta, kun 5-vuotias Aada päätti antaa koirille sukunimet: Leevi Söpöliiniprinsessa ja Lassi Prinssivilli :D Kohtalaisen tarkkanäköinen neiti kun muutaman tunnin tuttavuuden perusteella nasautti nimet noin kohdilleen. ;)

Mukana menossa myös Elinan pupuset Viivi ja Tiitu. :)

Paluumatkalla yövyttiin taas Elinan luona Oulussa, tässä myöhäisillan metsälenkkiseurueemme. :D

Torstaina sitten ajeltiin Oulusta länsirannikon kautta Raahe-Kalajoki-Vaasa-Pori-Rauma-Turku -reittiä perille Espooseen ja herra pitkänokka on nyt hyvin hyvin väsynyt kaiken kokemansa jälkeen...

Eilen pääsin taas itsekin pyörähtämään kehässä, kun vuorossa oli Tuomarinkartanon KV näyttely Marjan ja Rufuksen kanssa. Huiskuhäntäinen junnupoika oli tällä kertaa ERI4, tuomaritäti ei ihan osannut arvostaa nuorukaisen iloista häntää. ;) Bonuksena kipaisin kehässä vielä parin muunkin Onnenpisara-klaaniin kuuluvan koiran kanssa. :)

Tänään kävin Hyvinkään asuntomessuilla ja heräsin taas haaveilemaan kuraeteisestä eli koirien ikiomasta pesupaikasta. Tämmöinen mulle, kiitos! :)

Ja tässä toinen tyylikäs, jossa myös käytännöllinen pieni etuseinämä mutta mun mielestä tuohon tarkoitukseen liian pieni lattiakaivoritilä.

Loppuviikon jatkamme siis lokoisaa lomailua ja sunnuntaina loman päätteeksi pääsevät Leevi ja Lassikin pitkästä aikaa kehään, kun suuntaamme Turkuun shelttien epäviralliseen open show -näyttelyyn. Kuulumisiin taas! :)

Lomalle, vihdoin! :)

Nyt se alkoi: LOMA! L-O-M-A! Ja kestää kokonaista neljä viikkoa, ah! Lassi varautui kesälomareissuun jo hyvissä ajoin ja shoppaili mukaan kunnon satsin evästä, ettei vain vahingossakaan nälkä yllätä. ;)

Suuntana siis perinteiseen tyyliin pohjoisen kesäparatiisimme, nyt ollaan menossa Oulun korkeudella ja huomenna jatketaan perille asti. Siellä onkin "serkuskatras" jo odottamassa, vauhtia ja hupia riittänee koiruuksille seuraavien parin viikon ajaksi. Siirrymme siis huomenissa maalaismaisemiin ja toivotamme leppoisaa lomaa kullekin vuorollaan! :)

Hundkarusellen, hundkarusellen...

Saatiin viikonlopuksi laumanvahvistusta Rufuksen muodossa, kun herra tuli meille hoitoon Marjan reissun ajaksi. Eilen aamulla kävin hakemassa Rufuksen kotoaan ja hurautimme samoin tein Tuusulan näyttelyyn, jossa sheltit arvosteli brittiherra Peter Bailey. Sää ei oikein suosinut ja vettä tuli välillä taivaan täydeltä, mutta tämä ei Rufusta haitannut vaan pikkumies kirmasi iloisesti junnuluokan voittoon ja pokkasi myös SA:n. PU-kehästä ei sijoitusta enää irronnut mutta hienosti meni joka tapauksessa, ihana pieni lainahauvani. <3

Kehästä päästyämme suuntasimme takaisin Espooseen ja kävimme koko porukalla pienellä kävelyllä ennen kuin Rufus pääsi asettumaan taloksi. Aivan sujuvasti sujahti pikkutyyppi mukaan laumaan, ensin tutkaili paikat ja sitten vähän mutusteltiin luita ja otettiin päikkäreitä. Ja leikittiin. Ja taas leikittiin. Lassin kanssa saivat hyvät leikit aikaan - Leevi puolestaan pysyi poissa tieltä, katsellen kitamiekkailevaa ja lattianrajassa painivaa nuorisoa kuononvarttaan pitkin kuin harmitellen että häiritsevät Hänen Prinsessaisen Korkeutensa kauneusunia. Joka tapauksessa hauskaa noilla näyttää riittävän ja tulevat hyvin juttuun keskenään, mieluusti toivotetaan Rufus tervetulleeksi uudemmankin kerran. :) Tässäpä potrettia kolmikosta:

Ja tämä näky odotti aamulla sängyn laidalla, lienevätkö porukalla tuumineet että nyt ylös ja ulos. :D

Karvatrio on parhaillaan päiväunilla, kunhan tuosta heräilevät niin suuntaamme lenkille ja myöhemmin tänään Rufus sitten palailee kotiinsa. Niin joo: aamukampa harvenee, enää ensi viikko jäljellä ja sitten kesälaitumille! :D